sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Etten vaeltaisi ohi ihmisen



Samuli Edelman lauloi monien sydämiin  virren 509. Näin se kuuluu:

Herra, elämääni,
valvo etten harhaan
vaeltaisi täällä
ohi ihmisten

Herra, auta aina,
etten ketään paina,
etten toisten taakkaa
suuremmaksi tee.

Vierelläni kulje,
askeleeni ohjaa,
etten väisty, milloin
kutsut auttamaan.

Sydäntäni ohjaa,
anna minun Herra,
armossasi kasvaa,
olla ihminen.

Viime päivien seksuaalisesta suuntautumisesta nousseet poliittiset keskustelut ovat saaneet juuri tämän virren soimaan sisälläni. Mielipidekirjoitukseni ei ole tullut vielä julkaistuksi maakuntalehden sivulla, mutta elän toivossa, että se näkisi korjausten jälkeen lähi aikoina päivän valon.

Politiikassakin mukana olevana (SDP) en tahdo tehdä räsäsisä eli alkaa yhden ihmisryhmän kautta vaalitaisteluihin. 
Pappina ja ihmisenä taas on vaikeaa olla sanomatta mitään, koska sekin tulkitaan helposti väärin. Eikö se uskalla, miksi Armi on hiljaa? Onko tulevien vaalien vuoksi viisasta olla hiljaa?
Uskallan minä, olen aina uskaltanut ja saanut sen myös tuta. Olen ollut siinä porukassa, joka joutuu naisena ja pappina jatkuvasti puolustamaan oikeuttaan omaan kutsumukseensa ja työhönsä. Se on raskasta rankan ja vastuullisen, mutta rakkaan työn keskellä.

Ihmisiä voi lyödä ja satuttaa monella tavalla. Me kristityt sitä vasta olemmekin siinä hyviä. Tämän sunnuntain Sanomalehti Karjalaisen nimettömällä tekstiviesti palstalla on ensimmäisenä viesti, jossa sanotaan joukkoeroamisten kirkossa lennättävän tuulessa akanoita. Hirveää puhetta. Tuon viestin kirjoittaja lienee jyvä omasta mielestään, ellei peräti kultajyvä ja homot ja muut toisin uskovat niitä, joita tuulen joutaakin pois lennättää.

Kipu kouraisee syvältä. Minä kuulun tähän kirkkoon. Tähän protestanttiseen, jossa saa kyllä protestoida ja sanoa mielipiteensä, mutta jossa sanomisellakin on rajansa. Mistä sai oikeuden tuo ruumenpuolen vartija sanoa sanansa. Ei kirkon edustamasta linjasta, eikä siitä Lutherin Raamatusta, jossa oleellista on vain se, mikä ajaa Kristusta. Siis missä oleellista on vain se, mikä sisältyy rakkauden kaksoiskäskyyn. Niin kuin minua niin myös sinua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti